• Riikka Mononen

Aineistonkeruun haasteita korona-aikana

Updated: Apr 26

Oli torstai 12.3.2020, toinen aineistonkeruupäivämme, istuin tutkimusavustajien kanssa testaussession päätteeksi yliopistomme kellaritiloissa. Tiloissa oli juuri vieraillut 10 toisluokkalaista ”sirkuspäivässä” tekemässä erilaisia matemaattisia ja kielellisiä tehtäviä. ”Se oli sitten siinä.” Seuraavana päivänä suljettaisiin koulut, luimme hallituksen tiedotteesta. Koronavirus oli saapunut kaupunkiin.


Viime vuoden, ja edelleen kuluvankin vuoden, koronatilanne on asettanut valtavia haasteita tutkimuksen tekemiselle, erityisesti aineistonkeruulle. Lockdownit sekä koulujen ja yliopistojen sulkemiset ovat hankaloittaneet aineistojen keruuta siten kuin ne projektien tutkimussuunnitelmissa oli alun perin kaavailtu tehtäväksi. Tilanne on vaatinut monilta aineistonkeruun uudelleen organisointia, uusien ideoiden ja menetelmien kokeilua, ja toisaalta aiheuttanut myös pettymyksiä menetetystä aineistosta, sen vaikutuksesta tutkimusasetelmaan ja viime kädessä projektin onnistumiseen.

Tuntui, että piti olla plan B ja C takataskussa koko ajan, jos jotain yllättävää tapahtuisi.

iSeeNumbers-projekti on pitkittäistutkimus, jossa seuraamme noin 250 norjalaislapsen matemaattisten taitojen kehittymistä ensimmäiseltä kolmannelle luokalle. Ennen koronavuotta 2020, ehdimme kerätä aineistoa kaksi kertaa, nyt olisi ollut kyseessä kolmas kerta. Elättelimme hetken toivoa paremmasta keväästä ja koulujen aukeamisesta, mutta pääsiäiseen tultaessa tilanne näytti siltä, että kevään aineisto oli menetetty. Tutkimusavustajat jäivät ilman töitä, me ilman dataa. Laatikkoon jäi 250 punaista pellenenää ja pari pulloa käsidesiä. Päätimme antaa kouluille rauhan loppukevääksi yrittää selviytyä poikkeavasta arjesta ne muutamat viikot, jolloin koulut aukeaisivat. Itse oli yritettävä kohdentaa vapautunut aika aiemmasta aineistosta kirjoittamiseen – yllättävä tilanne sekin – joskin uudessa korona-arjessa kirjoittamiseenkin keskittyminen oli ajoittain hieman haastavaa.


A girl doing math tasks in the lab.

Image by Shane Colvin


Loka-marraskuussa olisi edessä seuraava aineistonkeruu. Koronatilanne oli alkusyksystä kevättä parempi, mutta edelleen epävakaa. Olin hyvin epävarma aloittamaan aineistonkeruun suunnittelua – mitä jos taas kaikki valmistelutyö menisi hukkaan ja jäisimme vaille aineistoa. Ajatukset täyttyivät kysymyksillä siitä, miten, milloin, millaisilla resursseilla ja miten kaikki koronarajoitukset voitaisiin ottaa huomioon. Melko pian tein päätöksen, että emme edes yrittäisi tehdä aineistonkeruuta yliopistolla kuten aiemmin, ehkä varmempaa olisi jalkautua kouluille. Olin jo aiemmin ottanut opiskelijoitamme harjoitteluun projektiimme, ja niin tulevana syksynäkin. Saisin kuusi opiskelijaa harjoitteluun kuukaudeksi loka-marraskuun vaihteeseen. Aineistonkeruun tulisi onnistua tuona aikana.


Aineistonkeruuta jouduttiin räätälöimään suunnitellusta. Arviointitehtävistöstä valittiin vain aivan olennaisimmat seurannan osalta, ja tehtävät tehtäisiin ainoastaan pienryhmissä parin tunnin aikana. Vain yksi opiskelijapari vierailisi yhdellä koululla. Käsidesit käyttöön (ja maskit hieman myöhemmin).


Koulut olivat yllätykseksemme erittäin myönteisiä ottamaan opiskelijamme vastaan. Yksi koulu joutui kieltäytymään osallistumisesta siellä aiemmin ilmenneen koronatartunnan vuoksi. Pyrimme tiedottamaan myös vanhempia niin, että heillä oli tieto siitä, miten aineistonkeruu toteutetaan koronarajoitusten puitteissa. Jännäsin joka päivä sekä koko maan tartuntatilannetta, mikä näytti koko ajan vain huononevan, ja sitä, jos joku tutkimusavustajista saisi tartunnan tai altistuisi, tai jokin luokka tai koko koulu jouduttaisiin sulkemaan. Tuntui, että piti olla plan B ja C takataskussa koko ajan, jos jotain yllättävää tapahtuisi.


Mutta meillä oli myös onnea matkassa. Koitti viimeinen aineistonkeruupäivä. Kiitos sujuvan yhteistyön koulujen kanssa ja esimerkillisen ahkerien ja tunnollisten tutkimusavustajien, kaikki data oli kasassa siten, miten se oli suunniteltu.


Pitkittäistutkimuksestamme ei ole tulossa pätkittäistutkimusta. Keväällä on edessä kuitenkin vielä yksi aineistonkeruu ja ilmassa on nyt sekä brittiläistä että eteläafrikkalaista mutaatiota. Vaikka tutkijan mieli halajaa uutta aineistoa, näinä aikoina kuljetaan poluilla, joilla on isoja riskejä. Ne on pystyttävä arvioimaan niin, että tutkimuksen tekeminen on kaikille mielekästä ja ennen kaikkea turvallista. Tulevaisuuden projektisuunnitelmia kirjoittaessa lienee hyvä pohtia ja varautua keräämään aineistoa keinoilla, joita pandemiat eivät heti nujerra.


69 views0 comments

Recent Posts

See All