Lukiolaisten kokemat paineet, hyvinvointi ja erityisesti opiskelu-uupumus ovat herättäneet viime aikoina paljon keskustelua ja huolta. On havaittu, että suomalaisnuorten kokema uupumus olisi lisääntynyt viime vuosina nimenomaan lukioissa (THL, 2019) ja että osalle nuorista lukio on aikaa, jota leimaavat kovat odotukset ja paineet sekä opintojen kokeminen kuormittavana (Otus, 2019). Tämän tutkimuksen taustalla on ajatus, että perfektionistiset taipumukset voisivat olla yksi selittävä tekijä lukiolaisten kokemalle opiskelu-uupumukselle ja eroille opiskeluhyvinvoinnissa.
Perfektionismia luonnehtii toisaalta korkeiden tavoitteiden asettaminen ja pyrkimys erinomaisuuteen sekä toisaalta huoli omista suorituksista ja tyytymättömyys omiin aikaansaannoksiin (Stoeber & Otto, 2006). Perfektionismilla on siis tavallaan myönteinen (pyrkimykset) ja kielteinen (huolet) puolensa. Pyrkimykset ja huolet kuitenkin painottuvat ihmisillä eri tavoin, ja näiden painotusten eli perfektionismiprofiilien on havaittu olevan eri tavoin yhteydessä muun muassa hyvinvointiin.
Oppilaiden ja opiskelijoiden perfektionismia on toistaiseksi tutkittu Suomessa vähän, etenkin opiskeluhyvinvointiin liittyen.
Perfektionismia on pääasiassa tutkittu aikuisilla ja suhteessa yleiseen psykologiseen hyvinvointiin, kuten elämäntyytyväisyyteen ja masentuneisuuteen. Oppilaiden ja opiskelijoiden perfektionismia on toistaiseksi tutkittu Suomessa vähän, etenkin opiskeluhyvinvointiin liittyen.
Tämän tutkimuksen tavoitteena olikin selvittää, minkälaisia perfektionismiprofiileja voidaan tunnistaa suomalaisilla lukiolaisilla ja miten profiilit ovat yhteydessä nuorten opiskeluintoon ja -uupumukseen.
Photo by Brett Jordan on Unsplash
Lukiolaisten perfektionismiprofiilit
Lukiolaisten aineistosta tunnistettiin neljä erilaista perfektionismiprofiilia.
Huolestuneita (37 %) luonnehtivat keskimääräistä hieman korkeammat perfektionistiset huolet ja toisaalta matalammat pyrkimykset, ja suurimpana ryhmänä se edusti lukiolaisten tyypillisintä perfektionismiprofiilia. Toiseksi suurinta ryhmää, kunnianhimoisia (28 %), kuvasi korkeiden tavoitteiden asettaminen ilman omiin suorituksiin liittyvää erityistä huolta ja tyytymättömyyttä.
Kolmatta ryhmää, ei-perfektionisteja (24 %), luonnehtivat sekä matalat perfektionistiset pyrkimykset että vähäiset huolet, kun taas neljättä ryhmää kuvasivat muihin verrattuna hyvin korkeat samanaikaiset pyrkimykset ja huolet. Jälkimmäinen ryhmä nimettiin perfektionisteiksi (12 %), sillä jo määritelmänsä mukaisesti perfektionismi muodostuu korkean tavoitetason ja huolien yhdistelmästä.
Perfektionismiprofiilit heijastuvat opiskeluhyvinvointiin
Sekä kunnianhimoiset että perfektionistit olivat tavoitteellisia ja innostuneita opiskelustaan, mutta nämä opiskelijat erosivat toisistaan siinä, että perfektionistit kokivat opiskeluinnon ohella enemmän emotionaalista väsymystä ja riittämättömyyden tunteita opiskelijana, kun taas kunnianhimoisten opiskelu-uupumus oli vähäistä huolimatta heidän itselleen asettamastaan korkeasta tavoitetasosta.
Ei-perfektionistien ja huolestuneiden opiskeluinto oli yhtä vähäistä, mutta he puolestaan erosivat siinä, että huolestuneet opiskelijat asennoituivat opintoihinsa kyynisemmin ja kokivat enemmän väsymystä ja riittämättömyyden tunteita opinnoissaan. Ei-perfektionistit raportoivat vähiten emotionaalista väsymystä.
Perfektionismin tutkimisesta lisäarvoa
Joillakin kunnianhimoisilla ja tavoitteellisilla lukiolaisilla opiskeluinto siis säilyy korkeana ja uupumuksen oireilu on vähäistä. Jatkuvasti suorituksiinsa tyytymättömät sen sijaan saattavat uupua opinnoissaan, vaikka menestyisivät hyvin.
Huoli omista suorituksista ja tyytymättömyys niihin linkittyy opiskelu-uupumukseen – silloinkin, kun huolet yhdistyvät sinänsä suotuisaan korkeiden tavoitteiden asettamiseen.
Tuloksemme osoittavat, että huoli omista suorituksista ja tyytymättömyys niihin linkittyy opiskelu-uupumukseen – silloinkin, kun huolet yhdistyvät sinänsä suotuisaan korkeiden tavoitteiden asettamiseen. Huolestuneilla oli opiskeluun liittyvän hyvinvoinnin suhteen eniten haasteita, sillä heidän opiskeluintonsa oli melko matala ja kaikki uupumuksen oireet suhteellisen korkeita. Tämä on siinä mielessä huolestuttava havainto, että kyseinen ryhmä oli suurin. Toisaalta tämän havainnon valossa myös tulokset, joiden mukaan noin kolmannes lukiolaisista kokee opiskelun kuormittavana (Otus, 2019) ja raportoi väsymystä opinnoissaan (THL, 2019), ovat hyvin ymmärrettäviä.
Vaikuttaa siltä, että perfektionismin tutkiminen tuottaa lisäarvoa tarkasteltaessa lukiolaisten tavoitteisuutta, omiin suorituksiin suhtautumista ja opiskeluhyvinvointia. Perfektionismin roolin tarkastelu lukiolaisten hyvinvoinnissa saattaa olla entistäkin tärkeämpää vallitsevassa tilanteessa, jossa lukiolaisten suorituspaineisiin ja uupumukseen vaikuttavat niin korkeakoulujen valintakoeuudistus kuin myös esimerkiksi koronapandemiatilanne. Saadun tiedon avulla voitaisiin pohtia keinoja tukea lukiolaisten hyvinvointia ja pyrkiä kehittämään myös opiskeluhuollon palveluita.
Artikkeli on julkaistu Kasvatus-lehden numerossa 2/2021 ja se on avoimesti luettavissa:
Tuominen, H., Kuusi, A., Pulkka, A.-T., Tapola, A., & Niemivirta, M. (2021). Täydellisyyteen pyrkimistä ja huolta omista suorituksista? Lukiolaisten perfektionismi ja opiskeluhyvinvointi. Kasvatus, 52(2), 209–222. https://doi.org/10.33348/kvt.111445