• Henriikka Juntunen

Yliopisto-opiskelijoiden motivaatio, etäopetuskokemukset ja hyvinvointi pandemian aikana

Kun pandemia siirsi opetuksen verkkoon sekä opiskelijat kampukselta kotiin, huolet yliopisto-opiskelijoiden kokemista paineista ja hyvinvoinnista korostuivat entisestään. Mutta vaikka muutokset koskivat jokaista opiskelijaa, saattoivat yksilöt erota siinä, kuinka he kokivat siirtymän etäopetukseen ja sen tuomat haasteet, ja kuinka nämä kokemukset vaikuttivat vuorostaan heidän hyvinvointiinsa. Yksi selittävä tekijä näille eroille voisi olla motivaatio. Tutkimuksessamme selvitimme minkälaisia motivaatioprofiileja voitiin tunnistaa yliopisto-opiskelijoilla 9–10 kuukautta etäopetukseen siirtymisen jälkeen, ja miten nämä profiilit erosivat etäopetuskokemusten ja hyvinvoinnin suhteen. Lisäksi tutkimme kuinka etäopetuskokemukset olivat yhteydessä hyvinvointiin ja olivatko kokemukset yhteydessä hyvinvoinnin tekijöihin samalla tavoin eri profiileilla.


Kuva: Unsplash, Jan Baborák

Opiskelijat olivat motivoituneet monin eri tavoin


Motivaatiota tutkittiin tarkastelemalla erilaisia painotuksia opiskelijoiden odotuksissa (“Kuinka uskon tulevani menestymään opinnoissani”), arvostuksissa (“Kuinka kiinnostavina, tärkeinä ja hyödyllisinä pidän opintojani ja niissä menestymistä”) ja kustannuksissa (“Kuinka paljon opinnoissa menestyminen vaatii minulta”), ja niiden yhdistelmiä (ts. profiileja), joita on tutkittu myös kansainvälisesti vielä vähäisesti erityisesti korkeakouluopiskelijoilla.


Tunnistimme yliopisto-opiskelijoilla kuusi erilaista profiilia: kohtalaisen motivoituneet (25%), hyötyorientoituneet (22%), kuormittuneet (16%), sitoutumattomat (15%), myönteisen kunnianhimoiset (13%) ja kuormittuneet kunnianhimoiset (9%).


Opiskelijoiden motivaatioprofiilit

Kohtalaisen motivoituneet ja hyötyorientoituneet opiskelijat vaikuttivat pitävän opintojaan varsin merkityksellisinä ja tulevan uransa kannalta arvokkaina, mutta kohtalaisen motivoitunut ryhmä odotti menestyvänsä paremmin, koki opintonsa mielenkiintoisempia sekä vähemmän kuormittavina. Kaiken kaikkiaan hyötyorientoituneet opiskelijat korostivat siis enemmän ulkoista motivaatiota.


Sekä sitoutumattomat että kuormittuneet opiskelijat näyttivät kamppailevan kiinnostuksen ja merkityksen löytämisessä opinnoissaan. Myös nämä profiilit erosivat keskenään siinä, kuinka paljon he kokivat opintojen vaativan vaivannäköä tai olevan pois muilta tärkeiltä aktiviteeteilta; verrattuna sitoutumattomiin opiskelijoihin, joilla kaikki motivaatiomuuttujat olivat suhteellisen alhaisia, kuormittuneet opiskelijat kokivat opintonsa kuormittavammiksi.


Sekä myönteisen kunnianhimoiset että kuormittuneet kunnianhimoiset opiskelijat odottivat menestyvänsä opinnoissaan hyvin ja pitivät opintojaan mielenkiintoisina, merkityksellisinä ja hyödyllisinä, mutta erosivat merkittävästi siinä kuinka kustannukset painottuivat; myönteisen kunnianhimoiset opiskelijat eivät kokeneet opiskelujen vaativan liikaa vaivannäköä tai opinnoissa menestymisen olevan pois muilta tärkeiltä asioilta. Sen sijaan kuormittuneet kunnianhimoiset opiskelijat kokivat opiskelunsa korkeista odotuksistaan ja arvostuksistaan ​​huolimatta kuormittavana.


Erilaiset motivaationaaliset uskomukset heijastuivat myös etäopetuskokemuksiin ja hyvinvointiin


Etäopetuskokemuksiin lukeutuivat myönteiset arviot etäopetuksesta (esim. “Siirtyminen etäopetukseen on sujunut hyvin”), etäopetuksen rasittavuus (esim. “Koen etäopetuksen ja itsenäisen opiskelun henkisesti raskaana”) ja vieraantumisen tunne (esim. “Tunnen olevani vailla vertaistukea”). Myönteisimmin etäopetukseen siirtymisen sujuvuuden arvioivat erityisesti myönteisen kunnianhimoiset ja kohtalaisen motivoituneet, kun taas kuormittuneet opiskelijat kielteisimmin. Etäopetuksen rasittavuuden arvioivat korkeimmaksi hyötyorientoituneet ja kuormittuneet opiskelijat, ja vähiten rasittavaksi etäopetuksen kokivat myönteisen kunnianhimoiset. Vieraantumisen tunteen taas arvioivat korkeimmaksi hyötyorientoituneet, kuormittuneet ja kuormittuneet kunnianhimoiset. Vieraantumisen tunne oli matalin kohtalaisen motivoituneilla ja myönteisen kunnianhimoisilla.


Hyvinvointia tarkasteltiin opiskeluinnon (esim. “Opiskellessani olen täynnä energiaa”), emotionaalisen väsymyksen (“Tunnen itseni henkisesti uupuneeksi opiskellessani”), ja masennuksen oireiden (esim. “En kykene innostumaan mistään”) näkökulmista. Opiskeluinto oli korkein myönteisen kunnianhimoisilla ja kuormittuneilla kunnianhimoisilla ja matalin kuormittuneilla sekä sitoutumattomilla. Emotionaalinen väsymys oli korkein hyötyorientoituneilla ja kuormittuneilla ja matalin myönteisen kunnianhimoisilla ja kohtalaisen motivoituneilla. Kuormittuneet opiskelijat raportoivat myös eniten masennuksen oireita kun taas myönteisen kunnianhimoiset vähiten.


Motivaatioprofiilien erot etäopetuskokemuksissa ja hyvinvoinnissa
Opiskelijat, joilla korostuivat korkeahkot odotukset ja arvostukset sekä matalat kustannukset, raportoivat myös myönteisiä kokemuksia etäopetuksesta sekä suotuisaa hyvinvointia.

Tulokset osoittivat, että opiskelijat, joilla korostuivat sekä korkeahkot odotukset ja arvostukset sekä matalat kustannukset (ts. kohtalaisen motivoituneet ja myönteisen kunnianhimoiset), raportoivat myös suhteellisen myönteisiä kokemuksia etäopetuksesta sekä suotuisaa hyvinvointia. Sen sijaan opiskelijat, jotka samanaikaisesti kokivat opintonsa kiinnostaviksi, hyödyllisiksi, tärkeiksi sekä kuormittaviksi, kokivat myös siirtymän etäopetukseen ristiriitaisemmin ja olivat yhtäaikaisesti sekä innostuneita että emotionaalisesti väsyneitä.


Etäopetuskokemukset olivat yhteydessä hyvinvointiin samankaltaisesti kaikissa ryhmissä


Arviot etäopetuksesta ennustivat myönteisesti opiskeluintoa sekä myös emotionaalista väsymystä, etäopiskelun rasittavuus ennusti kielteisesti opiskeluintoa, ja myönteisesti emotionaalista väsymystä ja masennuksen oireita, ja vieraantumisen tunne ennusti ainoastaan masennuksen oireita. Tuloksissa yllättäen löytynyt yhteys myönteisten arvioiden ja emotionaalisen väsymyksen välillä vaikuttaisi olevan mahdollisesti merkki opiskelijoiden tunnollisuudesta ja sitoutumisesta. Etäopiskelun rasittavuus osoitti olevan merkittävä tekijä hyvinvoinnin kannalta, sillä se oli yhteydessä kaikkiin hyvinvoinnin muuttujiin. Tulokset myös osoittavat, että opiskelijoiden vieraantumisen tunteeseen on tärkeä kiinnittää huomiota sen ja masennuksen oireiden välisen yhteyden vuoksi.


Etäopetuskokemusten ja hyvinvoinnin väliset yhteydet


Opiskelijoiden yksilölliset erot tärkeitä huomioida

Tulokset osoittavat, että opiskelijat kokivat siirtymät etäopetukseen ja etäopiskelun monin eri tavoin, ja onkin tärkeää huomata opiskelijoiden yksilölliset erot suunniteltaessa tulevaa opetusta ja opiskelijoiden tukitoimia. Myönteisen motivaation tukeminen, erityisesti odotusten, kiinnostuksen ja henkilökohtaisen tärkeyden tukeminen ja kustannusten vähentäminen, voi olla tärkeässä asemassa kun pyritään tukemaan opiskelijoita selviytymään poikkeuksellisissa tilanteissa.


Artikkeli on julkaistu Educational Psychology -lehdessä ja se on avoimesti luettavissa:


Juntunen, H., Tuominen, H., Viljaranta, J., Hirvonen, R., Toom, A., & Niemivirta, M. (2022). Feeling exhausted and isolated? The connections between university students’ remote teaching and learning experiences, motivation, and psychological well-being during the COVID-19 pandemic. Educational Psychology. doi: 10.1080/01443410.2022.2135686

118 views0 comments

Recent Posts

See All