• Heta Tuominen

Matemaattisten taitojen ja motivaation profiilit koulupolun alussa

Ensimmäisen luokan oppilaiden on todettu aloittavan koulutaipaleensa varsin erilaisilla matematiikan taidoilla. Hyviin taitoihin ja suorituksiin liittyy usein myös myönteinen motivaatio, kuten korkea kiinnostus ja myönteinen käsitys omista taidoista. Koulupolkunsa alussa olevien oppilaiden matematiikan kiinnostuksen, minäkäsityksen ja osaamisen välisistä yhteyksistä tiedämme kuitenkin vielä melko vähän. On myös viitteitä siitä, että nämä yhteydet eivät välttämättä ole samanlaisia kaikilla oppilailla. Korkea kiinnostus ja minäkäsitys eivät siis aina linkity hyviin taitoihin; osaavakin oppilas voi epäillä omia taitojaan, ja heikommin pärjäävä voi kuitenkin olla kiinnostunut matematiikasta.


Tällaisia osaamisen ja motivaation mahdollisia yhdistelmiä, profiileja, on kuitenkin tutkittu toistaiseksi varsin vähän, etenkin koulunsa vasta aloittaneiden oppilaiden keskuudessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena olikin selvittää, voidaanko jo ensimmäisellä luokalla tunnistaa oppilasryhmiä, joiden profiilit matemaattisissa taidoissa ja motivaatiossa ovat erilaisia.


Photo by Greg Rosenke on Unsplash


Tutkimuksen osallistujat 6-vuotiaita


Tämä tutkimus on osa iSeeNumbers -hanketta (PI: Riikka Mononen) ja se toteutettiin Norjassa, jossa lapset aloittavat koulunkäynnin suomalaisia lapsia vuotta aiemmin. Tutkimukseen osallistui 265 ensiluokkalaista. Koulunkäynti ja matematiikan opetus ensimmäisellä luokalla ei juurikaan eroa suomalaisesta, joskin opetettavat sisällöt ensimmäisellä luokalla Norjassa ovat verrattavissa yhdistelmään suomalaisen esiopetuksen ja ensimmäisen luokan sisältöjä ja osaamistavoitteita.


Matemaattisia taitoja arvioitiin useilla testeillä, jotka mittasivat koulupolun alussa keskeisiä taitoja, kuten lukumääräisyyden tajua (yksi- ja kaksinumeroisten lukujen vertailu) ja laskemisen taitoja (lukujonotaidot, yhteen- ja vähennyslaskujen sujuvuus, sanalliset tehtävät). Motivaation osalta keskityttiin matematiikan minäkäsitykseen ja kiinnostukseen, koska oppimisen ja suoriutumisen kannalta erityisen merkityksellistä on todettu olevan toisaalta se, kuinka paljon oppilas uskoo omaan osaamiseensa kyseisessä oppiaineessa, ja toisaalta se, miten paljon hän pitää oppiaineesta tai on kiinnostunut siitä.


Matemaattisten taitojen ja motivaation profiilit


Jo ensimmäisellä luokalla voitiin tunnistaa oppilasryhmiä, joiden profiilit matemaattisissa taidoissa ja motivaatiossa ovat erilaisia. Oppilaat voitiin jakaa neljään ryhmään.


Suurin ryhmä (46 %) koostui oppilaista, joilla oli keskimääräistä paremmat taidot, mutta hieman matalampi kiinnostus. Lisäksi löydettiin ryhmä (22 %), jota kuvasi suhteellisen hyvät taidot ja myönteinen motivaatio, sekä päinvastoin ryhmä (21 %), jota kuvasi suhteellisen heikot taidot ja kielteinen motivaatio. Pienintä ryhmää (12 %) luonnehtivat heikot taidot, mutta hyvin myönteinen matematiikan motivaatio, erityisesti korkea kiinnostus. Tytöt ja pojat sijoittuivat ryhmiin tasaisesti.


Kulkevatko taidot ja motivaatio käsi kädessä?


Oletustemme mukaisesti tunnistimme profiilit, joissa matemaattiset taidot, kiinnostus ja minäkäsitys olivat kaikki johdonmukaisesti joko korkeita tai matalia. Tuloksemme kuitenkin myös täydentävät aiempia teoreettisia ja muuttujakeskeisiä havaintoja, joiden mukaan kiinnostus, minäkäsitys ja taidot linkittyvät toisiinsa.


Tunnistimme nimittäin taidoiltaan ja motivaatioltaan johdonmukaisten ryhmien lisäksi ryhmän, jota luonnehti keskimääräistä paremmat taidot ja melko myönteinen matematiikan minäkäsitys, mutta tästä huolimatta keskimääräistä hieman matalampi matematiikan kiinnostus. Tämä ryhmä oli selkeästi suurin – lähes puolet oppilaista. Lisäksi löysimme pienen ryhmän, jonka profiilissa taidot ja motivaatio olivat eniten ristiriidassa keskenään. Tämän ryhmän profiilia luonnehti suhteellisen heikoista matemaattisista taidoista huolimatta myönteinen matematiikan minäkäsitys ja erittäin korkea kiinnostus.


Onkin mielenkiintoista, etteivät lasten matematiikan taidot ja motivaatio – erityisesti kiinnostus – kulkeneet aina käsi kädessä.


On tärkeää tunnistaa, ketkä oppilaista tarvitsevat tukea matematiikan taidoissa, ketkä kiinnostuksen herättämisessä ja ketkä mahdollisesti molemmissa.


Erot matematiikan ja koulunkäynnin arvostuksessa


Profiilit olivat kiinnostavalla tavalla yhteydessä myös matematiikan ja koulunkäynnin arvostukseen. Oppilaat, joilla oli myönteinen matematiikan kiinnostus ja minäkäsitys – riippumatta heidän taitotasostaan – pitivät matematiikkaa myös hyödyllisenä ja tärkeänä ja kokivat koulunkäynnin yleisemminkin hyvin mielekkäänä. Vaikka oppilaan matemaattiset taidot olisivat heikot, saattaa hän siis silti arvostaa niin matematiikkaa kuin koulunkäyntiäkin.


Toisaalta oppilaat, jotka eivät olleet hyvistä taidoistaan huolimatta erityisen kiinnostuneita matematiikasta, eivät kokeneet koulunkäyntiä yhtä mielekkäänä kuin matematiikkaan motivoituneet. Heidän koulunkäynnin arvostuksensa oli yhtä vähäistä kuin ryhmällä, jolla oli selvästi heikot taidot ja kielteinen motivaatio. Tämä on käytännön kannalta tärkeä havainto, sillä tähän ryhmään, joka tarvitsisi tukea nimenomaan kiinnostuksen herättämisessä ja ylläpitämisessä, kuului lähes puolet oppilaista.


Yksilöllisten erojen tunnistaminen varhain on tärkeää


Yleisesti ottaen koulunsa aloittaneet ovat hyvin motivoituneita matematiikan oppimiseen eli kiinnostus ja arviot omista taidoista ovat varsin myönteisiä tässä ikäryhmässä.


Tuloksemme kuitenkin osoittavat, että jo koulupolun alussa voidaan tunnistaa oppilasryhmiä, joiden profiilit matemaattisissa taidoissa ja motivaatiossa ovat erilaisia, eivätkä näissä profiileissa taidot ja motivaatio kulje aina käsikkäin. Ymmärrys tällaisista matemaattisten taitojen ja motivaation erilaisista yhdistelmistä voi auttaa opettajaa tunnistamaan yksilöllisiä eroja oppilaiden taidoissa ja motivaatiossa ja huomioimaan niitä opetuksessaan. On tärkeää tunnistaa, ketkä oppilaista tarvitsevat tukea matematiikan taidoissa, ketkä kiinnostuksen herättämisessä ja ketkä mahdollisesti molemmissa.


Sekä matemaattisilla taidoilla että motivaatiolla on suuri merkitys koulunkäynnille ja opiskelulle niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Ne vaikuttavat paitsi oppimiseen ja koulusuoriutumiseen myös koulutukseen ja ammattiin liittyviin suunnitelmiin ja valintoihin. Niin taitojen heikkous kuin motivaation puutekin voidaan siis nähdä eräänlaisena riskitekijänä lapsen koulupolulla etenemisen ja hyvinvoinnin kannalta.


Artikkeli on julkaistu Psykologia-lehden Matematiikan oppiminen ja motivaatio -teemanumerossa:


Tuominen, H., Niemivirta, M., Korhonen, J., Tapola, A., & Mononen, R. (2021). Matemaattisten taitojen ja motivaation profiilit ensimmäisen luokan oppilailla. Psykologia, 56(6), 548–566.


Tutustu tarkemmin Matematiikan oppiminen ja motivaatio -teemanumeroon. Lisätietoja myös teemanumeron toimittajilta: Heta Tuominen, Riikka Mononen ja Markku Niemivirta.

101 views0 comments

Recent Posts

See All