Perfektionismi, hyvinvointi ja tuen merkitys lukiossa: Kun täydellisyyden tavoittelu uuvuttaa

Lukio on monelle nuorelle elämänvaihe, johon kuuluu itsenäistyminen, tulevaisuuden suunnittelu ja vaativat opinnot. Moni lukiolainen asettaa itselleen korkeita tavoitteita ja haluaa onnistua opinnoissaan. Tämä onkin monen kohdalla hyvä asia, mutta osalla tavoitteellisuus muuttuu kuormittavaksi. Yksi ilmiö, joka saattaa selittää ainakin osittain nuorten kuormittumista, on lisääntynyt perfektionismi. 

Perfektionismi voi motivoida nuorta tekemään töitä tavoitteidensa eteen, mutta samaan aikaan se heikentää hyvinvointia. Tässä Itä-Suomen yliopiston tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin lukiolaisten perfektionismia, sen yhteyttä hyvinvointiin sekä koetun tuen roolia. Tutkimus on osa laajempaa Suomen Akatemian rahoittamaa WELL2-hanketta, jossa selvitetään nuorten motivaatiota, perfektionismia, opiskeluhyvinvointia ja opiskeluhuollon roolia hyvinvoinnin tukemisessa. 

Yksi ilmiö, joka saattaa selittää ainakin osittain nuorten kuormittumista, on lisääntynyt perfektionismi. 

Tutkimuksissa perfektionismi jaetaan kahteen ydinulottuvuuteen: 1) pyrkimykset, joilla viitataan taipumukseen asettaa korkeita tavoitteita ja pyrkiä erinomaisuuteen sekä 2) huolet, joilla viitataan kriittisyyteen ja tyytymättömyyteen omia suorituksia kohtaan, ja epäonnistumisen pelkoon. Henkilösuuntautuneessa tutkimuksessa ajatellaan, että nämä ulottuvuudet painottuvat yksilöillä eri tavoin ja näiden kahden perfektionismin ulottuvuuden yhdistelmät muodostavat erilaisia perfektionismiprofiileja, jotka ovat eri tavoin yhteydessä nuoren hyvinvointiin.  

Perfektionismiprofiilit lukiossa ja yhteydet hyvinvointiin 

Tässä tutkimuksessa lukiolaiset (N = 2005) jaettiin neljään profiiliin (ks. kuvio): huolestuneet (suhteellisen matalat pyrkimykset, suhteellisen paljon huolia 28,1 %), kunnianhimoiset (korkeat pyrkimykset, vähän huolia, 27,8 %), perfektionistit (korkeat pyrkimykset, paljon huolia, 23,9 %), ja ei-perfektionistit (matalat pyrkimykset, vähän huolia, 20,1 %).

KUVIO: Perfektionismiprofiilit lukiossa 

Kunnianhimoiset opiskelijat olivat innostuneita opinnoistaan ja raportoivat vain vähän hyvinvoinnin haasteita. Ei-perfektionisteilla opiskeluinto oli keskimääräistä ja he voivat myös hyvin. Sen sijaan perfektionisteilla oli keskimääräisen opiskeluinnon lisäksi eniten uupumuksen, ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden oireita. Huolestuneilla oli heikomman hyvinvoinnin lisäksi myös matalin opiskeluinto. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että hyvinvoinnin kannalta ratkaisevaa on se, kuinka paljon huolia nuorella on omasta suoriutumisestaan. Huolestuttavaa onkin, että yli puolet lukiolaisista kuului näihin kahteen profiiliin, joissa huoli omasta suoriutumisesta oli korostunutta (perfektionistit ja huolestuneet). Tämä viittaa siihen, että perfektionismi on laajemminkin nuorten hyvinvointiin vaikuttava tekijä. 

Tuen merkitys 

Tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, miten koettu tuki opettajilta, perheeltä, ystäviltä ja koulupsykologilta vaikutti nuorten hyvinvointiin. Positiivinen tulos oli se, että suuri osa lukiolaisista koki tukea olevan tarjolla riittävästi. Moni ei myöskään kokenut tarvitsevansa tukea hyvinvointiinsa. Opettajien, perheen ja ystävien tuki oli lukiolaisille tärkeää. Riittävästi opettajan tukea saaneet lukiolaiset raportoivat lähes yhtä vähän uupumuksen, masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden oireita, kuin ne lukiolaiset, jotka eivät tarvinneet opettajan tukea. Ilman opettajan tukea jäämisen kokemus oli taas yhteydessä heikompaan hyvinvointiin perfektionismiprofiilista riippumatta. Tulokset olivat siis selkeitä: tuki lievitti hyvinvoinnin haasteita. Tulokset koulupsykologin tuesta eivät olleet yhtä yksiselitteisiä. Tähän saattaa vaikuttaa toisaalta tuen tarvitsijoiden pieni määrä, ja toisaalta se, että tuen piiriin hakeudutaan mahdollisesti vakavampien oireiden kanssa. Psykologin avun piiriin voi olla myös vaikeampaa päästä. Aihetta olisikin syytä tutkia lisää. 

Opettajien, perheen ja ystävien tuki oli lukiolaisille tärkeää. Riittävästi opettajan tukea saaneet lukiolaiset raportoivat lähes yhtä vähän uupumuksen, masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden oireita, kuin ne lukiolaiset, jotka eivät tarvinneet opettajan tukea. 

Erityisesti perheen ja ystävien tuki osoittautui lukiolaisille merkittäväksi lieventäen lukiolaisen ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden oireita. Tuen vaikutus ei ollut vain suora, sillä se myös moderoi perfektionismin ja hyvinvoinnin välistä yhteyttä. Esimerkiksi perfektionisteilla ja huolestuneilla oli enemmän masentuneisuuden oireita kuin muissa kahdessa profiilissa silloinkin, kun he eivät kokeneet tarvitsevansa tukea, tai saivat sitä riittävästi. Toisaalta muuten hyvinvoivat kunnianhimoiset eivät olleet immuuneja tuen puutteelle: heillä hyvinvointi heikkeni merkittävästi, jos ystävien tai perheen tuki puuttui. 

Miksi tämä tieto on tärkeää? 

Perfektionismin tunnistaminen ja nuoren tukeminen voivat ennaltaehkäistä uupumusta, ahdistusta ja masentuneisuutta. Oikeanlainen tuki voi auttaa nuorta hyödyntämään tavoitteellisuuttaan rakentavalla tavalla ja säilyttämään opiskeluintonsa. 

Perfektionismin tutkiminen yksilön tasolla on tärkeää. Perfektionismi ei kuitenkaan ole vain yksilön sisäinen ominaisuus, vaan heijastelee myös yhteiskunnallisia ja kulttuurisia muutoksia. Sosiaalinen media, jatkuva vertailu ja paine menestyä näyttävät vahvistavan perfektionistisia piirteitä. Siksi on tärkeää, että perfektionismi tunnistetaan ja sen kanssa kamppailevia nuoria osataan tukea. Lukio on vaihe, jossa nuori tekee merkittäviä päätöksiä tulevaisuutensa kannalta, ja toisaalta nuoren ajattelutaidot vielä kehittyvät. Perfektionismin tunnistaminen ja nuoren tukeminen voivat ennaltaehkäistä uupumusta, ahdistusta ja masentuneisuutta. Oikeanlainen tuki voi auttaa nuorta hyödyntämään tavoitteellisuuttaan rakentavalla tavalla ja säilyttämään opiskeluintonsa. 

KUVA: Belle Co, Pexels

Miten voimme tukea nuoria? 

• Rohkaise suhtautumaan virheisiin sallivasti: Virheet ovat osa oppimista, eivät merkki epäonnistumisesta. 

• Keskustele nuoren kanssa hänen tavoitteistaan: Auta nuorta arvioimaan, ovatko hänen tavoitteensa realistisia ja toisaalta itse asetettuja ja itselle sopivia. 

• Ole läsnä: Kuuntele, kysy ja ole kiinnostunut nuoren arjesta. 

• Tunnista huolen merkit: Jos nuori vaikuttaa jatkuvasti stressaantuneelta tai vetäytyvältä, puutu ajoissa ja tarjoa apua ja tukea. 

Tämä tutkimus on julkaistu International Journal of Educational Research -lehdessä ja se on avoimesti luettavissa:  

Kuusi, A., Hirvonen, R., Niemivirta, M., & Tuominen, H. (2025). Perfectionistic profiles and well-being in general upper secondary education: The moderating role of perceived support. International Journal of Educational Research, 134, 102769. https://doi.org/10.1016/j.ijer.2025.102769