Minäpystyvyyden ja moniammatillisen yhteistyön yhteys opettajien työhyvinvointiin
Enemmistö suomalaisopettajista voi hyvin työssään. Nämä opettajat kokevat vahvaa työintoa ja vain vähän työuupumuksen oireita (mm. Salmela-Aro ym., 2019, 2020). Opettajan ammatti haastavana ihmissuhdetyönä voi kuitenkin altistaa tekijänsä emotionaaliselle väsymykselle ja uupumukselle (Schaufeli ym., 2009). Esimerkiksi liiallinen työmäärä (Räsänen ym., 2020; Amitai & Van Houtte, 2022) ja jatkuvasti muuttuvat työn vaatimukset (Juvonen & Toom, 2023) saavat osan opettajista harkitsemaan jopa alan vaihtamista. Samaan aikaan tutkimuksissa on havaittu, että erilaiset työhön liittyvät voimavaratekijät voivat lisätä opettajien työintoa ja vastaavasti vähentää uupumusta (esim. Hakanen ym., 2006). Tuoreessa tutkimuksessamme olemmekin kiinnostuneita siitä, miten minäpystyvyys sekä koulun moniammatillinen yhteistyö työn voimavaratekijöinä ovat yhteydessä opettajien hyvinvointiin.
Enemmistö suomalaisopettajista voi hyvin työssään. Nämä opettajat kokevat vahvaa työintoa ja vain vähän työuupumuksen oireita.
Tutkimuksemme ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää, millaisia hyvinvointiprofiileja suomalaisilta peruskoulun opettajilta voidaan tunnistaa. Hyvinvointi määriteltiin tutkimuksessa työinnon ja työuupumuksen (ts. uupumusasteinen väsymys, kyynisyys ja riittämättömyyden tunne) avulla. Aikaisempien tutkimusten perusteella tiesimme, että työinto ja -uupumus ilmenevät opettajilla yleisimmin vastakkaisina hyvinvoinnin ulottuvuuksina, jolloin joko positiivinen tai negatiivinen kokemus korostuu, mutta työintoa ja uupumusta voidaan kokea myös samanaikaisesti.
Hyvinvointiprofiilien muodostamisen jälkeen tutkimuksessamme tarkasteltiin, miten eri profiileihin sijoittuvat opettajat eroavat toisistaan minäpystyvyytensä sekä koulun moniammatillisen yhteistyön kokemusten suhteen. Tavoitteenamme oli selvittää, kuuluvatko minäpystyvyytensä vahvaksi kokevat opettajat hyvinvointiprofiiliin, jota kuvaavat korkea työinto ja vähäinen uupumus, ja vastaavasti minäpystyvyytensä heikoksi kokevat opettajat profiiliin, jota luonnehtivat kohonnut uupumus ja vähäinen työinto, kuten aiempien tutkimusten perusteella voitaisiin ennustaa. Toisaalta halusimme tarkastella, miten opettajien kokemukset koulun moniammatillisesta yhteistyöstä ovat yhteydessä hyvinvointiprofiileihin sijoittumiseen, sillä aiheesta ei ole aikaisempaa tutkimusta.
Tutkimukseemme osallistui yhteensä 355 peruskoulun luokan-, aineen- ja erityisopettajaa, ja kyselyaineisto kerättiin vuonna 2019 osana ParasKoulu Varsinais-Suomi -hanketta.
Kolme toisistaan eroavaa hyvinvointiprofiilia
Löysimme peruskoulun opettajilta kolme hyvinvointiprofiilia: innostuneet (54 %), innostuneet mutta väsyneet (33 %) ja uupuneet (13 %) (ks. kuvio). Suurinta ryhmää, eli innostuneita opettajia, kuvaavat korkea työinto ja vähäinen uupumus. Innostuneita mutta väsyneitä opettajia puolestaan kohtalaisen korkea innostus ja samanaikainen kohonnut uupumusasteinen väsymys. Pienin ryhmä, uupuneet opettajat, kokee eniten niin uupumusasteista väsymystä, kyynisyyttä kuin riittämättömyyttäkin ja vain vähän työintoa.
Suurella osalla opettajista positiiviset työinnon kokemukset ovat vahvoja, mutta on huolestuttavaa, että 13 prosenttia opettajista kokee itsensä uupuneiksi ja kolmasosa innostuksestaan huolimatta väsyneiksi.
Eri profiileja edustavat opettajat eroavat minäpystyvyydessä ja moniammatillisessa yhteistyössä
Opettajan minäpystyvyyttä on perinteisesti tarkasteltu kolmen eri ulottuvuuden näkökulmasta. Minäpystyvyyden kokemus jaetaan pystyvyydeksi oppilaiden sitouttamisessa, opetusmenetelmissä ja luokanhallinnassa. Tutkimuksessamme kaikkiin kolmeen hyvinvointiprofiiliin kuuluvat opettajat arvioivat minäpystyvyytensä kohtalaisen hyväksi, vaikka innostuneiden opettajien pystyvyyden kokemus oli korkein niin oppilaiden sitouttamisessa, opetusmenetelmissä kuin luokanhallinnassakin. Heikoimmaksi minäpystyvyytensä puolestaan kokivat uupuneet opettajat.
Moniammatillista yhteistyötä tarkasteltiin tutkimuksessa oppilaille annettavan tuen, yhteistyön määrän sekä koulun toimintakulttuurin näkökulmasta. Koska koulun moniammatilliselle yhteistyölle ei toistaiseksi ole olemassa vakiintunutta määritelmää, ulottuvuudet määriteltiin tätä tutkimusta varten ottaen huomioon suomalainen inklusiivinen koulujärjestelmä. Innostuneet ja innostuneet mutta väsyneet opettajat kokivat pystyvänsä tukemaan oppilaidensa yksilöllisiä tarpeita paremmin kuin uupuneet opettajat. Sen sijaan yhteistyön määrän arvioivat riittämättömämmäksi niin innostuneet mutta väsyneet kuin uupuneetkin opettajat. Kokemukset koulun toimintakulttuurista erosivat ryhmien välillä, kun innostuneet opettajat arvioivat toimintakulttuurin positiivisimmin ja uupuneet opettajat puolestaan heikoimmin.
Työn voimavaratekijöihin tulee kiinnittää huomiota
Tutkimuksemme tulokset osoittavat, että suomalaisopettajat kokevat työssään sekä innostusta että uupumusta. Suurella osalla opettajista positiiviset työinnon kokemukset ovat vahvoja, mutta on huolestuttavaa, että 13 prosenttia opettajista kokee itsensä uupuneiksi ja kolmasosa innostuksestaan huolimatta väsyneiksi. Koulujärjestelmämme haasteena on paitsi tukea uupuneita opettajia myös tunnistaa työssään uupumusasteista väsymystä kokevat opettajat, joilla on mahdollinen riski uupua. Näiden opettajien tukemiseksi tarvitaan toimia niin koulutuksen järjestäjiltä kuin työyhteisöiltäkin. Jokaisen opettajan tulisi saada työssään kokea intoa ilman uupumista.
Kiinnittämällä huomiota opettajien minäpystyvyyteen ja koulun moniammatilliseen yhteistyöhön voidaan lisätä työintoa ja vastaavasti vähentää uupumusta.
Opettajien työhyvinvointia voidaan edistää monin eri tavoin. Tutkimuksemme antaa rohkaisevia viitteitä siitä, että kiinnittämällä huomiota opettajien minäpystyvyyteen ja koulun moniammatilliseen yhteistyöhön voidaan lisätä työintoa ja vastaavasti vähentää uupumusta. Opettajien hyvinvoinnista huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää paitsi opettajien itsensä myös heidän oppilaidensa oppimisen ja motivaation kannalta.
Tutkimus on julkaistu Teaching and Teacher Education -lehdessä:
Holmström, A., Tuominen, H., Laasanen, M., & Veermans, M. (2023). Teachers’ work engagement and burnout profiles: Associations with sense of efficacy and interprofessional collaboration in school. Teaching and Teacher Education, 132, 104251. https://doi.org/10.1016/j.tate.2023.104251